keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Tuulikaapissa




Tuulikaappi oli ankea. Eikä se vieläkään erityisen viihtyisä ole, mutta ainakin hieman siedettävämpi nyt, kun kenkäkaapin lokerot päällystin samaisella salmiakkiruutuisella kontaktimuovilla kuin edellisen postauksen cd-lokerikon. Kenkäkaappi on vuosia sitten ostettu Ikeasta yhteen aiemmista kodeistamme. Toisen kenkäkaapeista jo myin keväällä, kun se ei mahtunut nykyisen kodin tuulikaappiin. Muutenkin tuo mustanruskea väri oli alkanut jo tympimään oikein urakalle. Alunperin mietin tämän kenkäkaapin maalausta taikka tapetilla tuunausta, mutta sitten löysin Tigeristä tuota ihanaa salmiakkiruudullista kontaktimuovia. Tämä oli helppo ja nopea tuunaus, ja mieskin ilahtui siitä kovasti.

Tuulikaapin seinien väri on se, mikä oli jo muuttaessamme. En tykkää kyseisestä väristä (siniharmaa/harmaasininen) ollenkaan, mutta pakko myöntää, että väri on ihan käytännöllinen tuossa tilassa. Toiseksi kiinteiden kaappien ovet ovat suurinpiirtein samanväriset kuin seinät, joten sekin on puoltanut jättämään seinien värityksen tuollaiseksi.

Mattoa tuohon tilaan ei voi laittaa pientä kynnysmattoa lukuunottamatta, sillä lattia on rakennettu niin korkealle, että ovien alareunat melkein hipoo sitä. Kauniilla matolla saisi paljon pelastettua, mutta aina ei voi voittaa. Toisaalta onhan tuossa laattalattiassa etunsakin.

Tuulikaapista on kulku varsinaiseen eteiseen sekä kodinhoitohuoneeseen ja pesutiloihin. Sellainen ohikulkupaikka siis kaiken kaikkiaan.

4 kommenttia:

  1. Sullahan on vallan kiva blogi! Ja ihastuttavat kissat. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana kiva kun tulit lukijaksi blogiini.

      Sulla myös on ihanat kisulit, ja he näyttävät ulkoilevan samalla tavalla pitkässä hihnassa kuin meidän toinen kissa. :)

      Poista
    2. Meidän tytöt on pienestä pitäen ulkoilleet valjaissa. Välillä vaan hiukan rasittavaa, kun saa olla vähän väliä pelastamassa, kun ovat sotkeutuneet narunsa kanssa milloin mihinkin. Lähellä vaan on niin paljon autoteitä, etten uskalla ihan vapaaksi päästää.

      Poista
    3. Vapaana mekään ei uskalleta antaa kissojen olla. Suru tulisi puseroon, jos katoaisivat tai jäisivät auton alle. Pelastaa tosiaan saa aina välillä, kun sotkeutuu marjapuskaan, omppupuun ympärille, jne. Meidän Devon Rex ulkoilee vain talutushihnassa, kun ei ole niin innokas tuosta ulkona olemisesta. Hän tykkää eniten löhöillä jonkun kanssa auringossa riippumatossa.

      Poista

Kiitoksia kivasta kommentista!