lauantai 27. huhtikuuta 2013

Kesää odotellessa

Krookukset kukkii
 
 Omenapuiden varjossa oleva betonilaatoitus putsattiin esiin sammaleiden alta. Oikeastaan koko laatoitus pitäisi asetella uusiksi, sillä sen verran myhkyräiseksi tuo betoninen terassi on vuosien varrella painunut.
 
Leskenlehtiä
 
 
Pihaa on rapsuteltu ja muokattu. Koko piha on niin sammaloitunut ja metsittynyt, että valmista ei ehkä tule koskaan. Toisaalta ajatukset muutenkin pihan suhteen on hieman kaksijakoiset. Pitäisi osata päättää, antaako lopunkin nurmikon sammaloitua (ja kenties hieman edes auttaa sammaloitumista), vai uusisiko nurmikon ainakin takapihalta. Sammalmatto on kaunis, mutta toisaalta se ei oikein kestä jatkuvaa kulkemista. Tuota ajatusta tukisi ennemmin se, että antaisi etupihan sammaloitua, koska siellä ei juurikaan kävellä, mutta takapihalle laittaisi nurmikon kasvamaan.

2 kommenttia:

  1. Tuota nurmikon, tai oikeastaan sammalikon, kohtaloa oon itekin miettinyt. Laiskana nurmikonleikkaaja oon kuitenkin tullut siihen tulokseen, että antaa sammaleen kasvaa. :) Se sopii hyvin vanhan talon pihaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sama juttu täälläkin, että ei tuo nurmikon leikkaaminen mitään lempipuuhaa ole varsinkaan, kun piha on niin epätasainen. Sammalpeitehän on tosi kaunis, mutta sitä kestävyyttä hieman vielä mietin. Toisaalta ei hirveästi uskaltaisi pihassa muuttaa mitään, että esim. sieniä tulisi taas ensi syksynä. Viime vuonna nimittäin omalta pihalta löytyi sen verran kanttarelleja, että saatiin muutamat sienikastikkeet tehtyä. Ja juuri se on mukavinta, että omalta pihalta löytyy kaikenlaisia ihania herkkuja syötäväksi.

      Poista

Kiitoksia kivasta kommentista!